Matkat Valamon

Matkat Laatokan Valamon

Myydään matkoja Käkisalmesta Valamon-saarelle nopealla kantosiipialuksella, joka on paras tapa käydä Pyhillä saarilla, Laatokalla.
Kantosiipialus vie 120 matkustajaa kerralla Valamon-saarelle noin tunnissa ja 15 minuutissa.
Kantosiipialusten navigointiaika kestää kesäisin noin 15 toukokuuta alkaen, päättyen 15 syyskuuta.
Yhden päivän matkan hinta Käkisalmesta Valamoon ja takaisin on 93 euroa henkilöltä.
Alle 7 v lapset pääsevät ilmaiseksi (ilman omaa paikkaa laivalla).
Lapset 7-12 alennus 50% (henkilöllisyystodistus täytyy olla mukana).

Kantosiipialus Meteor Luokka

Kantosiipialus, Meteor luokka, on alus, jonka rungon alle on asennettu tukitangojen varaan kantosiivet, ajaa 60-65 km nopeudella.
Sen pituus on 34,6 m, leveys 9,5 m ja korkeus liikkuessa 6,8 m.
Aluksella on 3:n matkustajan salonkeja yhteensä 120:lle ihmiselle. Salonkit sijaitsevat keulassa, keskellä ja peräosassa ja niissä on mukavat pehmeät penkit.
Aluksella on myös suojaava katto ja 3:n hengen miehistö. Kantosiipialuksella on 2 turbomoottoria, jotka käyvät dieselillä, joka moottorilla on 1000 hevosvoimaa.

Yhden Päivän Ohjelma Käkisalmesta Valamon Retkelle

10.30 Kokoontuminen Käkisalmessa Valamon laiturille.

11.00 Lähtö.

12.15 Saapuminen Valamoon, Luostarin lahdelle.

12.30 Kävelyretki Kristuksen kirkastumisen munkkiluostarin kartanolla pääkirkon alueella, käydään Vapahtajan Kristuksen kirkastumisen kirkossa ja Pyhän portin yläpuolella Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkossa, nähdään munkkien asuntolat tšasounat (rukoushuoneet), talousrakennukset ja vanhan veljeshautausmaan. Käydään kaikissa Valamon pyhien kirkoissa, joissa sijaitsevat luostarin perustajien Sergei ja Herman Valamolaisten luostarin reliikit (pyhittäjäisien reliikkiä – pyhäinjäännökset).

15.30 Illallinen luostarin trapezassa (ruokalassa).

16.30 Kävelyretki Pyhän Nikolaoksen skiittaan, käydään katsomassa Pyhän Nikolaoksen skiitan kirkon, munkkilan (munkkien asuntola), omenapuutarhan, luostarin tullin ja Kumarrusristin paikkoja.

18.00 Kantosiipialus lähtee takaisin Käkisalmeen.

19.15 Käkisalmeen saapuminen.

Valaamin luostarin historiaa

Perimätiedon mukaan Valamon luostari on perustettu 1100-luvulla, viimeistään 1300-luvulla. Sen perustajaisinä kunnioitetaan kahta Valamon saarella kilvoitellutta pyhää, Sergei ja Herman Valamolaista. Luostarin pitkään historiaan mahtuu sekä voimakkaan kasvun että vaikeiden koettelemusten leimaamia ajanjaksoja. Ensimmäinen todellinen kukoistusvaihe ajoittuu 1500–luvun loppupuolelle. 1600-luvun alussa luostari tuhottiin puolestaan niin perusteellisesti, ettei Valamossa ollut luostaritoimintaa yli sataan vuoteen. Luostarin uusi nousu alkoi Pietari Suuren vuonna 1716 antamasta määräyksestä rakentaa Valamo uudelleen.
1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun luostarissa elettiinkin varsinaista kulta-aikaa sekä hengellisesti että aineellisesti: rakennustyöt käynnistänyt igumeni Nasari ja hänen työtään jatkanut igumeni Damaskin loivat Valamosta todellisen suurluostarin, jonka pääluostaria ympäröi kaksitoista skiittaa eli sivuluostaria. Maatalouden varassa elävässä luostarissa toimi myös monia käsityöverstaita ja kuuliaisuustehtävissä ahkeroivan veljestön hengellinen elämä kukoisti perinteisen ohjaajavanhusjärjestelmän tukemana. Runsaslukuisimmillaan veljestö oli vuonna 1913, jolloin siihen kuului peräti 359 munkkia ja 562 noviisia.
Vuoden 1917 vallankumous katkaisi luostarin yhteydet Venäjälle. Pian sen jälkeen Valamo ja muut Suomen silloisten rajojen sisäpuolella olleet ortodoksiset munkkiluostarit, Konevitsa ja Petsamo, liitettiin Suomen ortodoksisen kirkon yhteyteen. Viitankantajamunkit ja noviisit oli kutsuttu ensimmäiseen maailmansotaan jo ennen vallankumousta. Näiden vaiheiden jälkeen luostariasukkaaksi pyrkivien määrä laski romahdusmaisesti ja veljestön rivit alkoivat harventua.
Toiseen maailmansotaan mennessä veljestö olikin pienentynyt neljännekseen ensimmäistä maailmansotaa edeltäneestä ajasta. Uusi maailmansota ajoi luostarien asukkaat evakkoretkelle. Valamon arvoesineistöä evakuoitiin helmikuussa 1940 Suomen armeijan kuorma-autoilla Laatokan yli rakennettua jäätietä pitkin. Luostarin veljestö asettui jo samana syksynä Heinäveden Papinniemeen, jonne siirtyivät myöhemmin myös Petsamon ja Konevitsan luostareiden munkit.